Tietoa kaasu­markkinasta

Tietoa kaasumarkkinasta

Kaasumarkkinoilla on ollut suurta liikehdintää viimeisen kahden vuoden aikana koronan, Ukrainan sodan ja energian hintojen vaihtelun vuoksi. Kaasun eurooppalainen pörssihinta on heilahdellut historiallisesti katsottuna poikkeuksellisen paljon. Venäjän ja Ukrainan sota on tällä hetkellä merkittävin asia, joka ylläpitää suurta epävarmuutta markkinoilla.

Auris Energia tarjoaa ajankohtaista ja päivitettyä tietoa kaasumarkkinasta. Alta löydät lyhyet markkinakatsaukset sekä ajantasaiset hinnat.

Kaasun pörssihinta on laskenut

Päivitys 21.12.2023

Kaasun eurooppalaiset pörssihinnat ovat marras- ja joulukuun aikana laskeneet selvästi. Tammikuulle ennustettu TTF-kaasuhubin Front Month -pörssihinta on nyt noin 37 euroa megawattitunnilta. Ensi vuodelle ennustetaan tällä hetkellä 33 ja 38 euron välillä vaihtelevaa kaasun hintatasoa.

Kaasun hintatasoa ovat viime viikkoina laskeneet Euroopan maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste, joka on yhä erittäin korkea, sekä normaalia lämpimämpää talvea ennustavat sääennusteet. Kaasuvarastojen täyttöaste on tämän päivityksen kirjoittamisen aikaan noin 88 prosenttia, kun viiden vuoden keskiarvo täyttöasteelle tähän aikaan vuodesta on 76 prosenttia.

Lisäksi kaasun eurooppalaista hintatasoa on hillinnyt muun muassa se, että useissa Euroopan maissa on lisätty nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontikapasiteettia merkittävästi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

Aiemmat markkinakatsaukset löydät alta.

Kaasumarkkinoiden ajantasainen hintatieto

Kaasun Euroopan markkinoiden hintatasoa voi seurata muun muassa Intercontinental Exchange- eli ICE-hyödykepörssin sivuilta. Esimerkiksi TTF:n forward-hinnat (€/MWh) löytyvät täältä.

Aikaisemmat markkinakatsaukset

Eurooppalainen kaasumarkkina on lokakuussa reagoinut maailmanpolitiikan tapahtumiin, mutta kaasun hinnat ovat kuitenkin nousseet melko maltillisesti. Kaasun päivittäiset Front Month -pörssihinnat ovat syys-lokakuussa vaihdelleet 30 ja 55 euron megawattituntihinnan välillä. Marraskuulle ennustettu TTF-kaasuhubin Front Month -kuukausihinta on tällä hetkellä noin 45 euroa megawattituntia kohden. Talvelle ennustetaan noin 55 euron hintatasoa, kuten myös ensi kesälle.

Suurin syy kaasun eurooppalaisten hintojen nousuun on Hamasin ja Israelin välinen konflikti, joka on nostanut energiamarkkinan geopoliittista riskitasoa. Lisäksi Chevronin LNG-laitoksilla Australiassa syksyn ajan jatkunut lakon uhka on lisännyt kaasun hintatason vaihtelua myös Euroopassa. Työnantaja- ja työntekijäpuolen välille on juuri syntynyt sopu, ja tämän lakon uhka siten poistunut.

Kaasun pörssihintatason nousua on puolestaan hillinnyt se, että Euroopan maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste on yhä todella korkea, eli noin 98 prosenttia.  Ensi kesälle ennustettu melko korkea 50-55 €/MWh-hintataso johtuu epävarmuudesta, kuinka kylmä ja pitkä talvesta tulee ja kuinka tyhjiksi kaasuvarastot siten pääsevät talven aikana. Erään arvion mukaan varastojen tyhjeneminen alle noin 46 prosentin täyttöasteen lisäisi merkittävästi tarvetta tuoda LNG:tä Eurooppaan verrattuna kuluneeseen vuoteen.

Suomen kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland sekä Viron siirtoverkkoyhtiö Elering havaitsivat epätavallista paineenlaskua Suomea ja Viroa yhdistävässä merikaasuputkessa 8.10.2023. Putken venttiilit suljettiin saman tien, eikä putkea pitkin tällä hetkellä siirretä lainkaan kaasua maiden välillä. Tutkimuksissa kävi ilmi, että putkessa on vaurio, jonka korjaaminen kestää vähintään ensi vuoden huhtikuuhun saakka. Auris seuraa Balticconnectorin tilannetta täällä.

Suomen kaasumarkkinan tilanne on putkirikosta huolimatta vakaa, ja kaasua tulee maahamme Inkoossa sijaitsevan LNG-terminaalin sekä mm. Haminassa sijaitsevan pienemmän LNG-terminaalin kautta.  Inkoon terminaalin kapasiteetti riittää turvaamaan Suomen koko kaasunkulutuksen, myös talven suuremman kulutuksen aikana.

Syyskuu on kaasumarkkinalla jatkunut pitkälti elokuun kaltaisena. Syyskuulle toteutunut TTF Front Month -hinta oli noin 35 €/MWh. Lokakuulle ennustetaan suunnilleen samaa hintatasoa.

Marraskuulle odotettu TTF Forward -hinta on tällä hetkellä 46 €/MWh ja joulukuulle 51 €/MWh.

Ensi vuodelle ennustetaan puolestaan noin 52–55 euron hintatasoa megawattituntia kohden.

Kaasun eurooppalainen pörssihinta on kuluneen kesän aikana heilahdellut jonkin verran, mutta kaasun päivähinnat ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisina noin 25–40 €/MWh tasolla.

Syyskuulle ennustettu TTF-kaasupörssin hinta on tällä hetkellä (21.8.) noin 34 €/MWh. Vuoden loppua kohden kaasun forward-kuukausihinnat nousevat välille 40–55 €/MWh.

Koko ensi vuodelle ennustetaan tällä hetkellä noin 53–56 euron hintatasoa megawattituntia kohden.

Kaasuvarastot ovat lähes täynnä

Euroopan maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste on tällä hetkellä yli 90 prosenttia, mikä lupaa hyvää alkavaa syksyä ja talvea varten. EU:n tavoite oli saada varastoihin marraskuun alkuun mennessä 90 prosentin täyttöaste.

Viiden vuoden keskiarvo varastojen täyttöasteesta on noin 77 prosenttia tähän vuodenaikaan. Viime vuonna varastoissa oli tähän aikaan kaasua 76 prosenttia niiden täydestä kapasiteetista.

Kaasun hinnan heilahtelut ovat yhä totuttua suurempia

Kaasun Front Month -kuukausihinnat ovat pysytelleet lähestulkoon samalla tasolla koko kesän, mutta hinta on yhä paljon volatiilimpi kuin ennen Ukrainan sotaa. Tämä tarkoittaa, että markkinatapahtumat ja kaasuntuotannon tapahtumat heiluttavat kaasun hintaa herkemmin kuin mihin historiassa olemme tottuneet.

Esimerkin tästä näimme elokuun alussa, kun hollantilaisen TTF-kaasupörssin päivähinnat heilahtivat noin 30 euron tasosta 40 euron tasoon australialaisten LNG-tuotantokohteiden työntekijöiden lakon uhan takia. Markkinalla oletettiin mahdollisen lakon voivan vaikuttaa LNG:n eli nesteytetyn maakaasun saatavuuteen Euroopassa asti.

Historiallista vaihtelevammasta markkinatilanteesta huolimatta tulevan talven tilanne Euroopassa ja Suomessa näyttää kaasun hinnan ja saatavuuden osalta vakaalta. Tämä johtuu siitä, että kaasun maanalaisten varastojen täyttöaste on korkealla, ja Eurooppaan on valmistunut useita uusia LNG-tuontiterminaaleja. Venäläisen kaasun korvaamisessa LNG:llä on onnistuttu Euroopassa ja Suomi-Baltia-markkinalla erittäin hyvin.

Kaasun hinta Euroopan pörsseissä on edellisen päivityksemme jälkeen laskenut edelleen. TTF-kaasupörssin huhtikuulle toteutunut hinta oli noin 44 €/MWh ja toukokuulle noin 42 €/MWh. Kesäkuulle ennustettu hinta on tämän päivityksen kirjoittamisen aikaan noin 35 €/MWh.

Kaasun hintataso on jatkanut kulkuaan alaspäin useista syistä. Suhteellisen lämmin talvi sekä osan kaasunkäyttäjistä siirtyminen öljyyn ja propaaniin laskivat kaasun kysyntää talven aikana.

Lisäksi Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste on yhä vuodenaikaan nähden korkea, ja markkinalla uskotaan niiden täyttämisen ensi talvea varten olevan helppoa.

Tulevalle syksylle ennustettu TTF-hintataso on tämän päivityksen kirjoittamisen aikaan noin 50 €/MWh. Vuodelle 2024 ennustettu hintataso vaihtelee hieman 50 €/MWh:n molemmin puolin.

Kaasun eurooppalainen pörssihinta jatkoi laskuaan koko helmikuun ajan. Syinä hinnanlaskuun ovat yhä muun muassa poikkeuksellisen lämpimänä jatkunut sää ja Euroopan kaasuvarastojen korkea täyttöaste.

Kaasun TTF-pörssin helmikuussa toteutuneet maaliskuuta koskevat Front Month -hintanoteeraukset ovat olleet 47 ja 60 €/MWh välillä.

Tällä hetkellä (28.2.) maaliskuun Front Month -indeksiennuste on noin 53 €/MWh.

Loppuvuoden hintataso on noin 50 eurossa

Kesälle ennustetaan tällä hetkellä noin 48 euron hintaa megawattituntia kohden. Myös loppuvuoden ja ensi talven ajan kaasun hinnan ennustetaan pysyvän merkittävästi viime vuotta alhaisempana, noin 45 ja 57 euron välillä.

Tämä on toki yhä merkittävästi korkeampi hintataso kuin historiallinen keskiarvo, eli noin 20 €/MWh, mutta markkinalla uskotaan silti selvästi vakaampaan vuoteen kuin viime vuonna.

Uskoa viime vuotta matalampaan hintatasoon luo muun muassa se, että Euroopan kaasuvarastot ovat lämpimän talven jälkeen yhä melkoisen täynnä. Niiden täyttöaste on tällä hetkellä noin 60 prosenttia, kun keskimäärin tähän aikaan vuodesta se on noin 40 prosenttia. Markkina uskoo kaasuvarastojen täyttämisen ensi talvea varten olevan suhteellisen helppoa. Tätä auttavat muun muassa Saksan  kolme uutta kelluvaa LNG-vastaanottoterminaalia, joiden kautta kaasuverkkoon syötetään LNG-laivoilla tuotavaa kaasua samaan tapaan kuin Suomen Inkoossa käyttöön otetulla kelluvalla LNG:n tuontiterminaalilla

Hintatasoa voisi vielä tänä vuonna teoriassa korottaa esimerkiksi se, jos koronasuluista luopuneen Kiinan LNG:n kysyntä nousisi merkittävästi. Nyt esimerkiksi Yhdysvalloista toimitetusta nestekaasusta suuri osa on tullut Eurooppaan, kun Kiinan kysyntä on koronasulkujen takia ollut alhainen.

Toisaalta kaasun hinta on tällä hetkellä hyvin lähellä öljyn hinnan tasoa. Osa kaasun suurkäyttäjistä siirtyi viime vuoden ennätyksellisten kaasun hintojen takia tilapäisesti käyttämään öljyä. Osa näistä käyttäjistä on jo siirtynyt tai harkitsee siirtymistä takaisin öljyltä kaasulle, mikä lisää kaasun kysyntää ja saattaa hidastaa kaasun hinnan laskua.

Kaasun eurooppalainen pörssihinta on viime viikkoina laskenut merkittävästi elokuun lopun yli 300 €/MWh:n hintahuipusta. Loppuvuodelle ennustettu hintataso oli vielä syyskuun lopussa yli 200 €/MWh, mutta on kahdessa viikossa laskenut 160–170 €/MWh:n paikkeille.

Merkittävimmät syyt hinnanlaskuun ovat Euroopassa sijaitsevien maanalaisten kaasuvarastojen korkea, noin 90 %:n, täyttöaste sekä vähentynyt kaasun käyttö teollisuudessa, julkisella sektorilla ja kotitalouksissa. Lisäksi kaasun hintaa elokuun loppupuolella nostanut kuivuudesta johtunut sähkön korkea hintapiikki on tasaantunut.

Nord Stream -kaasuputkissa havaittiin vuotoja syyskuun lopulla

Venäjältä Eurooppaan johtavissa Nord Stream I ja II -kaasuputkissa havaittiin syyskuun lopulla isoja vuotoja. Vuodot sijaitsivat Ruotsin ja Tanskan talousalueilla Bornholm-saaren lähettyvillä. Vuotojen aiheuttajiksi ovat tutkimuksissa paljastuneet räjähdykset.

Haminan terminaali on valmis, ja LNG-terminaalilaiva on matkalla Inkooseen

Suomen huoltovarmuus kaasun suhteen on ottanut kaksi merkittävää askelta eteenpäin.

Haminan LNG-terminaali ja varastosäiliö ovat valmistuneet ja ottaneet jo vastaan ensimmäiset lastinsa nesteytettyä maakaasua (LNG). Lisäksi Gasgrid Finlandin vuokraama suuren kokoluokan LNG:n vastaanottoterminaalilaiva on matkalla Etelä-Amerikasta Suomea kohti. Terminaalilaivan markkinaehtojen tuloa Energiaviraston järjestämään julkiseen kuulemiseen odotetaan lähipäivinä.

Alkuviikosta (10.10.) varmistui, että terminaalilaiva sijoitetaan jo ensimmäiseksi talvekseen Suomen puolelle, Inkoon satamaan. Varastolaivan odotetaan saapuvan Inkooseen LNG-lastin kanssa joulukuun loppupuolella.

LNG-terminaalilaiva toimii tuodulle LNG:lle välivarastona, kun sitä höyrystetään uudelleen kaasumaiseksi ja syötetään kaasun siirtoverkostoon. Terminaalilaivan höyrystyskapasiteetti on maksimissaan 140 GWh päivässä. Vuositasolla vastaanottokapasiteetti on jopa 35 TWh. Suomen koko maakaasun kulutus on viime vuosina ollut 25 TWh:n luokkaa.

Kaasun eurooppalaiset pörssihinnat ovat viime viikkoina heilahdelleet, ja olleet useina päivinä jopa yli 300 €/MWh. Viime viikolla kaasun hinnat tulivat kuitenkin alaspäin.

Loppuvuoden Forward-hinnat laskivat noin 250 €/MWh:sta 210–220 €/MWh:n tasolle. Suurimmat syyt hintojen laskuun olivat Manner-Euroopan kaasuvarastojen korkea täyttöaste (83 %), teollisuuden vähentynyt kaasunkulutus sekä vuodenaikaan nähden lämmin sääennuste. Ensi vuoden osalta kaasun TTF-hintojen ennustetaan laskevan asteittain noin 180 €/MWh:iin ja vuonna 2024 noin 125 €/MWh:iin.

Heinäkuun lopulla päättyneen Nord Stream I:n vuosihuollon jälkeen Gazprom leikkasi kaasutoimituksia putkea pitkin Eurooppaan niin, että toimitettu määrä oli vain 20 prosenttia putken kapasiteetista. Elokuun lopulla Gazprom lakkautti kaasutoimitukset Nord Stream I:n kautta Eurooppaan kolmen päivän huoltoa varten. Toimituksia ei kuitenkaan jatkettu tuon kolmen päivän jakson jälkeen, eikä Nord Streamin kautta tule Eurooppaan nyt lainkaan kaasua. Venäjä on vedonnut teknisiin vaikeuksiin, mutta EU:ssa Venäjän toimia pidetään Ukrainan sotaan liittyvänä Euroopan painostamisena. Kaasua tulee Venäjältä Eurooppaan kuitenkin vielä Ukrainan ja Turkin kautta.

EU:n komissio ja energiaministerit ovat viime viikkoina keskustellut tarpeesta asettaa kaasulle ja tällä hetkellä ennätyskalliille sähkölle hintakatto. Päätöstä asiasta ei vielä ole, mutta sellaista odotetaan pian. EU:n tavoitteena on alentaa tämän hetken energiahintoja tulevaa talvea ennakoiden.

Kaasun eurooppalainen pörssihinta nousi merkittävästi heinäkuun lopulla, kun Venäjän presidentti Putin kertoi Gazpromin rajoittavan Nord Stream I:n kaasuvirtauksia Eurooppaan entisestään. Venäjä vetosi teknisiin syihin ja leikkasi kaasutoimitukset Nord Stream I:ssä 40 prosentista 20 prosenttiin putken kapasiteetista. Ukrainan kautta tulevat kaasuvirtaukset ovat pysynyt ennallaan.

Elokuun alussa (3.8.) kaasupörssien forward-hinnat syyskuulle ja loppuvuodelle ovat noin 200 €/MWh:n tuntumassa. Viimeisimpään kaasun hinnannousuun ei ole juuri muita syitä kuin Venäjän NS1-putken kaasutoimitusten leikkaaminen sekä markkinan (eritoten Saksan) huoli Venäjän toimitusten vähentymisestä edelleen.

Euroopan kaasuvarastojen tasot ovat jo vuodenaikaan nähden hyvin korkealla tasolla suuren LNG:n tuonnin ansiosta, mutta niiden täyttäminen tulee toki vaikeutumaan, mikäli kaasutoimitukset Venäjältä Eurooppaan vähenevät edelleen.

Nord Stream I -kaasuputken suunniteltu vuosihuolto alkoi 11.7. ja päättyi tänään. Huollon aikana putkea pitkin ei virrannut lainkaan kaasua Eurooppaan, mutta tänään kaasua alkoi taas kulkea Saksan suuntaan sama määrä kuin ennen huoltoa. Samalla kaasun eurooppalainen pörssihinta liikahti hieman alaspäin. Markkinoilla on kuitenkin yhä epävarmuutta siitä, kuinka paljon kaasua Venäjältä jatkossa tulee. Juuri nyt kaasua virtaa noin 40 prosenttia Nord Stream I:n kapasiteetin sallimasta määrästä.

Muistutamme jälleen, että Suomeen kaasua tulee (ja tuli myös Nord Stream I:n huollon ajan) aivan normaalisti koko maamme kulutusta vastaava määrä Baltian kautta, Balticconnectoria pitkin. Toisin sanoen Nord Streamin tilanteella ei ollut Suomen kaasumarkkinaan muita vaikutuksia kuin hintaa heiluttava. Ensi talvena maamme huoltovarmuutta lisää entisestään siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin vuokraama kelluva LNG-terminaali.

SK-indeksiin pohjautuva hinta on elokuussa selvästi suoraan TTF-pörssiin perustuvia hintoja alhaisempi

Hollannissa sijaitsevan TTF-kaasupörssin Front Month -hintaindeksin ennuste elokuulle oli eilen (20.7.) noin 165 €/MWh. Niillä asiakkaillamme, joilla on käytössä SK-indeksi, on elokuun hinta kuitenkin selvästi tuota alhaisempi. SK-indeksiin pohjautuva kaasun hinta on elokuulle noin 120 €/MWh (ilman arvonlisäveroa).

Loppuvuodeksi kaasulle ennustetaan noin 160 €/MWh:n hintatasoa (TTF). Markkinalla on kuitenkin juuri nyt paljon epävarmuutta, muun muassa siitä, kuinka paljon kaasua Venäjä lähettää Eurooppaan Nord Streamia pitkin jatkossa.

Komission ehdotus kaasunkulutuksen vähentämisestä on Suomessa jo toteutunut

Euroopan komissio on ehdottanut jäsenmaille kaasunkulutuksen vähentämistä jo nyt 15 prosentilla normaalivuosiin verrattuna, jotta Euroopalla olisi parempi mahdollisuus täyttää kaasuvarastojaan ennen talvea.

Suomessa kaasunkulutus on tänä vuonna vähentynyt jo selvästi yli neljänneksellä, eli kirkkaasti komission tavoitetta enemmän, joten tämän hetken tietomme mukaan kulutuksen vähentämisen tarve ei koske Suomea.

Viimeisten kahden viikon aikana kaasumarkkinoilla on tapahtunut paljon. Kaasun eurooppalainen pörssihinta lähti nousuun, kun Venäjä vähensi kaasunvientiä Nord Stream I -putken kautta Saksaan. Euroopan kaasun hintaa on nostanut myös yhdessä USA:n isoista nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksista sattunut tulipalo.

Hollantilaisen TTF-pörssin Front Month -hintaindeksin ennuste heinäkuulle on maanantain 27.6.2022 jälkeen noin 105 €/MWh. Loppuvuoden osalta kaasun Forward-hinnat ovat tällä hetkellä noin 130 €/MWh-tasolla.

Euroopan kaasumarkkinoilla on ollut havaittavissa epävarmuutta ensi talven tilanteesta. Venäjän alentuneet kaasutoimitukset ovat hidastaneet Euroopan kaasuvarastojen täyttämistä. Esimerkiksi Saksassa on alettu varautua siihen, että venäläisen kaasun tulo Eurooppaan saattaa lakata. Teollisuuden kaasunkäytön rajoittamista sekä hiilivoimalaitosten uutta käyttöönottoa on alettu suunnitella huoltovarmuuden takaamiseksi. Samaan aikaan EU pyrkii hankkimaan mahdollisimman paljon nesteytettyä maakaasua muualta kuin Venäjältä.

Suomen markkinalla kaasua riittää, ja kelluva terminaali tuo lisäturvaa

Suomeen tulee kaasua yhä koko maan kysyntää vastaava määrä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. Mitään tarvetta kulutuksen rajoittamiseen ei siis ole, vaikka Venäjän kaasutoimitukset Suomeen lakkasivat jo toukokuun lopulla.

Ensi talvena Suomen huoltovarmuutta lisää Gasgrid Finlandin vuokraama kelluva LNG-terminaali, jonka lopulliseksi sijoituspaikaksi varmistui hiljan Fortumin Inkoon satama. Terminaalin kautta Suomeen voidaan tuoda nesteytettyä maakaasua kaikkialta maailmasta. Nesteytetty maakaasu höyrystetään uudelleen ja syötetään kaasuverkkoon.

LNG-terminaali on tarkoitus saada käyttöön jo ensi talveksi. Ensimmäisen talvensa se viettää mahdollisesti Viron puolella, mikäli siellä saadaan terminaalin vaatimat satamarakenteet valmiiksi ennen Suomea. Terminaalin kapasiteetti on suuri, ja sen pitäisi yksinkin riittää kattamaan koko Suomen sekä Viron kaasukysyntä. Tämän lisäksi Haminan LNG-terminaalin tavoitteena on aloittaa toimintansa lokakuussa.

Kaasutoimitukset Venäjältä Suomeen päättyivät lauantaina 21.5.2022. Suomen Kaasuenergian toimintaan ja kaasutoimituksiin tämä ei vaikuta. Me toimme jo ennen Ukrainan sotaa lähes kaiken kaasumme Baltiasta.

Siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy on lisäksi ilmoittanut, että Suomen kaasumarkkinan tarvitsema kaasumäärä tuodaan nyt kokonaisuudessaan Baltiasta Balticconnectorin kautta. Suomen koko kaasujärjestelmä on toisin sanoen tasapainossa ja toimii Imatran syöttöpisteen sulkemisesta huolimatta normaalisti.

Suomen siirtoverkkoyhtiö on sopinut terminaalilaivan vuokraamisesta

Gasgrid Finland julkisti perjantaina myös solmineensa Excelerate Energyn kanssa sopimuksen kelluvan LNG-terminaalilaivan vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi. Laiva lisää Suomen huoltovarmuutta ja varmistaa osaltaan koko Suomen markkinan irtautumisen venäläisestä kaasusta.

Terminaalilaivalle saapuva nesteytetty maakaasu höyrystetään laivalla uudelleen kaasuksi ja syötetään maakaasun siirtoverkkoon. Laivan varasto- sekä syöttökapasiteetti riittää sekä Suomen että Viron kaasun kysynnän turvaamiseen. Terminaalilaiva on tarkoitus saada käyttöön ensi talveksi.

Kaasun hintataso on laskenut viime viikosta alkaen

Kaasun eurooppalainen pörssihinta alkoi laskea viime viikolla. Syynä tähän on muun muassa se, että Euroopan kaasuvarastot ovat täyttymässä hyvää vauhtia. Nykyisen täyttötahdin jatkuessa varastot ovat syyskuun loppuun mennessä lähes täynnä ja riittänevät jopa erittäin kylmän talven tarpeisiin.

Tällä hetkellä kesäkuulle ennustettu kaasun hinta (TTF Front Month) on noin 95 €/MWh. Tänään (23.5.) TTF:n pörssihinta on kuitenkin käynyt hetkellisesti jopa noin 83 €/MWh:n tasolla.