Biokaasun verotuksesta
Usein biokaasun verotus aiheuttaa monissa hämmennystä, sillä se voi vaihdella käytetyn raaka-aineen ja käyttökohteen mukaan. Usein myös tulee kysymyksiä liittyen biokaasusertifikaattijärjestelmään ja sen toimintaan. Mistä biokaasua voi hankkia ja mitä rajoitteita jakelu voi hankinnalle asettaa. Tämän kuvauksen tarkoituksena on antaa lukijalleen kokonaisvaltainen kuva siitä, mistä osista biokaasun verotus koostuu sekä mitä siinä tulisi ottaa huomioon, miten biokaasusertifikaatti järjestelmä toimii sekä miten erot jakeluverkon sisällä (ongrid) ja ulkopuolella (offgrid) vaikuttavat verotuksen ja hinnan muodostumiseen.
Valmistevero
Sekä biokaasu että maakaasu kuuluvat valmisteveron piiriin. Lyhyesti valmisteverot ovat oma-aloitteisia veroja, jotka maksaja laskee itse, ilmoittaa ja maksaa verohallinnolle. Valmistevero itsessään koostuu kolmesta osasta eli energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Energiasisältövero ja hiilidioksidivero voivat siis vaihdella biokaasun tyypin ja käyttökohteen mukaan.
Taulukossa 1 on tarkemmin eroteltu valmistevero ja sen vaihtelu kaasutyypeittäin. Huomiona näistä on se, että verotuksessa tavallinen biokaasu toimii samalla tavalla maakaasun kanssa. R luokalla tarkoitetaan kestävyyskriteerit täyttävää polttoainetta ja T luokalla tarkemmin jätteistä, tähteistä, lignoselluloosasta ja syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta valmistettuja biopolttoaineita. Energiasisältöveroa katsottaessa voi huomata, että T ja R luokan biokaasulla on alempi verotaso lämmityskäytössä (H). Tarkemmin H luokituksella tarkoitetaan myös työkoneita ja kiinteästi asennettuja moottoreita. Hiilidioksidivero taas on nolla T luokan biokaasulle ja myös normaalia alemmalla tasolla R luokalle.
Taulukko 1. Valmistevero
| Tuote | Tuote-ryhmä | Energiasisältö-vero | Hiilidioksidi-vero | Huoltovarmuus-maksu | Yhteensä |
| Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet €/t | 1 | 71,45 | 147,81 | 1,18 | 220,44 |
| Maakaasu, €/MWh | 2 | 10,33 | 12,94 | 0,084 | 23,354 |
| Biokaasu, €/MWh | 5 | 10,33 | 12,94 | 0,084 | 23,354 |
| Biokaasu R, €/MWh2) | 6 | 10,33 | 6,47 | 0,084 | 16,884 |
| Biokaasu T, €/MWh3) | 7 | 10,33 | 0,00 | 0,084 | 10,414 |
| Biokaasu H, €/MWh1) | 8 | 10,33 | 12,94 | 0,084 | 23,354 |
| Biokaasu H R, €/MWh4) | 9 | 1,20 | 6,47 | 0,084 | 7,754 |
| Biokaasu H T, €/MWh5) | 10 | 1,20 | 0,00 | 0,084 | 1,284 |
2) Ylemmässä lämpöarvossa ilmastuna verotaso yhteensä 15,227 euroa/MWh
3) Ylemmässä lämpöarvossa ilmastuna verotaso yhteensä 9,392 euroa/MWh
4) Ylemmässä lämpöarvossa ilmastuna verotaso yhteensä 6,993 euroa/MWh
5) Ylemmässä lämpöarvossa ilmastuna verotaso yhteensä 1,158 euroa/MWh
Biokaasun verovelvolliset toimijat
Biokaasun verovelvolliset toimijat on erikseen määritelty verohallinnon sivuilla. Niihin kuuluvat biokaasun tuottajat (tuotanto yli 1 GWh/vuosi), biokaasun pientuottajat (tuotanto enintään 1 GWh), valtuutetut varastonpitäjät ja maakaasun jakeluverkon haltijat. Biokaasun pientuottajan paikallisesti käyttämä biokaasu on verotonta eikä tällöin tarvitse myöskään todentaa kestävyyttä. Valtuutettu varastonpitäjä voi varastoida verotonta bio- ja maakaasua sekä valmistaa ja jalostaa niitä. Jakeluverkon haltijoiden rekisteröityminen verovelvolliseksi on vapaaehtoista, mutta rekisteröityminen mahdollistaa maa- ja biokaasun vastaanottamisen ja toimittamisen verottomasti.
Kaikki verovelvolliset toimija muodostavat yhdessä siis verottomuusjärjestelmän, johon myös siirtoverkko kuuluu. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden toimijoiden välillä maa- ja biokaasun siirtäminen ja myyminen on täysin verotonta. Verot maksaa vasta se verovelvollinen, joka luovuttaa kaasun verottomuusjärjestelmän ulkopuolelle esimerkiksi verolliseen jakeluverkkoon tai loppukäyttäjälle.
Maa- ja biokaasun veroton käyttö
Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverolain 21 §:n 1 momentin mukaan valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on maakaasu, joka käytetään:
1) maa- ja biokaasu, joka käytetään teollisessa tuotannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa;
2) maa- ja biokaasu, joka käytetään energialähteenä öljynjalostusprosessissa;
3) maa- ja biokaasu, joka käytetään sähköntuotannossa ja erillisen sähköntuotannon ylösajossa, alasajossa tai tuotantovalmiuden ylläpitämisessä,
4) maa- ja biokaasu, joka käytetään alusliikenteen polttoaineena muuten kuin yksityisellä huvialuksella;
6) biokaasu, jonka biokaasun pientuottaja on tuottanut ja jota ei siirretä maakaasun siirtoverkkoon tai verottomaan jakeluverkkoon, biokaasun tuottajalle taikka valmisteverotuslaissa tarkoitettuun verottomaan varastoon ja
7) biokaasu, jonka biokaasun tuottaja tai pientuottaja siirtää maakaasun siirtoverkkoon, verottomaan jakeluverkkoon taikka valmisteverotuslaissa tarkoitettuun verottomaan varastoon.
Jos yrityksellä on verotonta käyttöä, voi se hakeutua tällöin rekisteröidyksi maakaasun käyttäjäksi.
Tässä tapauksessa käyttäjä itse hoitaa oman veroilmoituksensa kerran kuussa, missä ilmoittaa käytetyn kaasun määrän sekä käyttökohteen. Jos yrityksellä on sekä verottomaksi hyväksyttävää että muutakin käyttöä, tulee määrät eritellä käytön mukaan veroilmoituksessa ja vero maksaa muusta käytöstä valmisteveron tason mukaan. Jos yritys ei ole rekisteröitynyt, voi tämä silti käyttää kaasua verottomasti hakemalla sen veronpalautuksena. Palautusta voi hakea 2 kertaa
Tietojen luovutusvelvollisuus
Kestävän biokaasun tuottajien, siirto- tai jakeluverkon haltijoiden, valtuutettujen varastonpitäjien tai muiden verovelvollisten pitää kerran vuodessa ilmoittaa Verohallinnolle tiedot niistä yrityksistä, joille ne ovat luovuttaneet alemman veroluokan biokaasua.
Myös omaan käyttöön lämmityksessä, työkoneissa tai kiinteästi asennetuissa moottoreissa käytetty biokaasu pitää ilmoittaa.
Sen, joka luovuttaa kestävää biokaasua, jonka verokanta on alennettu, edelleen muille tahoille käytettäväksi lämmityksessä, työkoneissa tai kiinteästi asennetuissa moottoreissa, pitää kerran vuodessa ilmoittaa Verohallinnolle näitä luovutuksia koskevat tiedot.
Kestävän biokaasun käyttäjän on ilmoitettava seuraavat tiedot jokaisesta yrityksestä, joille biokaasua on luovutettu käytettäväksi lämmityksessä, työkoneissa tai kiinteästi asennetuissa moottoreissa:
• Yrityksen nimi
• Y-tunnus
• Luovutetun kestävyyskriteerit täyttävän biokaasun määrä megawattitunteina
• Kestävän biokaasun tyyppi (H R tai H T)
• Biokaasun luovutuksen tyyppi (biokaasun luovutus tai edelleen luovutus).
Tiedot pitää toimittaa kalenterivuoden päätyttyä helmikuun loppuun mennessä.
Alkuperätakuut ja kestävyystodistukset sekä niihin liittyvät erikoistilanteet
Jotta kestävälle biokaasulle voidaan myöntää verohallinnon tunnistama kestävyystodistus, tulee sen olla paikallista ja omata energiaviraston hyväksymän kestävyysjärjestelmän. Kestävyystodistus varmentaa siis biokaasun kestävyysluokan (R tai T) ja se vaaditaan, jotta verotuksessa voidaan myöntää alemman veroluokan käyttö. Alkuperätakuu taas varmentaa tuotetun kaasun tuotantopaikan ja ajan sekä sen, missä se on verkkoon syötetty. Alkuperätakuuseen voidaan liittää tieto kestävyydestä ja kestävyystodistus, jolloin voidaan varmentaa alkuperätakuita kaupatessa kaasun kestävyys.
Alkuperätakuilla voidaan siis käydä kauppaa, jolloin takuun ostaja maksaa kaasun bio-osuudesta. Kun bio-osuus halutaan käyttää, tulee käytön määrää vastaava määrä alkuperätakuita mitätöidä. Alkuperätakuita voi käyttää todistuksen omaisesti verojen ilmoituksen yhteydessä, jos siihen on liitetty alemman verotason vaatima kestävyystodistus.
Seuraavaksi on lueteltuna muutamia tarkennuksia ja erikoistapauksia siitä, miten verohallinto tunnistaa alkuperätakuiden ja kestävyystodistusten käytön.
Siirtoverkkoon syötetty kotimainen kestävä biokaasu (R tai T)
Kotimaiselle siirtoverkkoon syötetylle biokaasulle voidaan myöntää alkuperätakuu kestävyystodistuksella, jolla voidaan todentaa kaasun alkuperä, tuotanto tapa sekä sen missä kaasu on syötetty siirtoverkkoon. Näin kaikki siirtoverkkoon liitetyt asiakkaat ja jakeluverkkojen asiakkaat voivat ostaa alkuperätakuita R tai T luokan biokaasulle.
Jakeluverkkoon syötetty kotimainen kestävä biokaasu (R tai T)
Kotimainen jakeluverkkoon syötetty kestävä biokaasu tunnistetaan alemman verotason R tai T luokan biokaasuksi. Tässä tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että biokaasua voidaan alennetulla verotasolla myydä tällöin vain kyseisen jakeluverkon asiakkaille.
Jakeluverkon ulkopuoliseen siirtoverkkoon tai muihin jakeluverkkoihin myytäessä on käytössä tällöin normaali maakaasun verotaso. Tämä johtuu siitä, ettei kaasua ole mahdollista siirtää jakeluverkon alemmasta paineesta suoraan siirtoverkkoon. Jos kuitenkin jakeluverkosta on kaasun paineen nosto ja syöttö takaisin siirtoverkkoon, voidaan verotus tehdä R tai T luokan verotason mukaan. (Meillä nyt tuo Mäntsälän biovoima kehitysprojekti)
Ulkomaalaisella alkuperätakuulla todennettu myytävä biokaasu
Biokaasua ostettaessa ulkomaalaisella alkuperätakuulla on käytössä normaali maakaasun vero. Tämä johtuu siitä, ettei kestävyystodistusta voida myöntää muussa maassa verkkoon syötetylle biokaasulle. Ainoa poikkeus on biokaasu, joka on siirretty Suomeen todistetusti. Tällöin voidaan käyttää R tai T luokan veroa, mutta verohallinto on erittäin tarkka niistä tapauksista, joissa se todennuksen hyväksyy. Putkikaasun osalta ei yleistä käytäntöä ole vielä edes käytössä.
Offgrid biokaasu Suomessa
Offgrid käytössä ei kestävällä biokaasulla ole alennettua verotasoa. Poikkeuksena on nesteytettynä ja paineistettuna kuljetettu biokaasu, joka syötetään siirtoverkkoon, minkä yhteydessä kaasulle voidaan myöntää sen alkuperätakuut.
Pientuottajat ovat toinen poikkeus, jotka voivat paikallisesti käyttää tuottamansa biokaasun verottomasti. Tällöin ei myöskään tarvitse todentaa biokaasun kestävyyttä. Muutoin käytänteet paikallisesti käytetyn biokaasun kohdalla tarvitsevat tarkennusta, mutta tilanteita käsitellään tapauskohtaisesti.