Kaksi megatrendiä ajaa teollisuuden sähköistymistä eteenpäin. Yrityksillä on halu ja tarve vähentää päästöjään. Fossiilisten energialähteiden korvaaminen uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuuden lisääminen ovat niille kustannustehokkaimmat tavat edetä kohti päästötöntä tulevaisuutta.
Samanaikaisesti energiamarkkina siirtyy polttoon perustuvasta tuotannosta uusiutuvan, eli pääasiassa tuulen ja auringon avulla tuotettuun, sähkön tuotantoon. Kysyntä ja tarjonta vauhdittavat käsi kädessä sähköistymistä.
Uutta sähköntuotantoa ja energiansäästöjä
Suomen energiamarkkinoilla investoidaan nyt monella sektorilla. Tuulipuistoja ja aurinkovoimakenttiä rakennetaan kiihtyvään tahtiin, ja ensimmäisiä vetylaitoksia käynnistellään. Ydin- ja vesivoima ovat edelleen tärkeitä sähkön lähteitä.
Osa sähkön- ja lämmöntuotannosta perustuu edelleen biomassan polttoon. Viimeksi mainittu voi olla jatkossa riski kestävälle energiantuotannolle, mikäli biomassan alkuperä ei tue kestävyyttä ja polton hiilidioksidipäästöjä ei saada talteen ja hyödynnettyä.
Sähkön käytön lisääntymisen ohella teollisuus tehostaa energiavirtojensa hyödyntämistä. Näin se pystyy vähentämään ulkoa ostetun energian tarvetta.
Kun prosessivesiin, lauhteeseen ja tuotteisiin sitoutunut lämpö saadaan talteen ja hyödynnetään optimaalisesti, voidaan laitoksissa päästä merkittäviin energiansäästöihin. Järjestelmien lämpöpumput voivat hyödyntää energialähteenä myös maasta ja ilmasta saatavaa lämpöä. Yhdessä fiksun sähköistämisen kanssa ylletään kymmenien prosenttien säästöihin vuotuisissa energiakuluissa.
Energia nousi yritysjohdon agendalle
Energiahukkaan ja energiatehokkuuteen ei välttämättä aiemmin kiinnitetty juuri huomiota teollisuuden ylimmässä johdossa, koska energiaa pidettiin lähinnä yhtenä tuotannon hyödykkeenä. Sitä oli tarjolla ilman suurempia ongelmia. Kun Venäjän hyökkäyssota aiheutti energiakriisin, asia nousi aivan eri tavalla yritysten agendalle ja johtoryhmien asialistoille.
Investointien priorisointi on ollut toinen syy energiakysymysten toissijaiseen rooliin. Teollisuusyrityksen investoinneilleen määrittämät takaisinmaksuaikavaatimukset ovat saattaneet johtaa siihen, että energiatehokkuusinvestoinnit eivät ole edenneet. Ne ovat säilyneet vuodesta toiseen listoilla suoraan ydinliiketoimintaan liittyvien investointien kiilatessa ohi.
Yllä mainittua tilannetta ei kannata radikaalisti muuttaa, sillä yrityksen on jatkossakin syytä keskittää voimavaransa omien tuotteidensa tuotekehitykseen, niiden tuotannon parantamiseen ja myynnin kehittämiseen.
Sen sijaan energiatehokkuuden kehittämispalveluista kannattaa sopia energia-alan kokeneen kumppanin kanssa. Kumppanin kanssa energiatehokkuusinvestoinnit on mahdollista saada liikkeelle energiapalveluna ilman omaa investointia.
Ymmärrys energiataseesta on pohja energiatehokkuuden parantamiseen
Kun yritys lähtee sähköistämään energiantuotantoaan ja parantamaan energiatehokkuuttaan, luo se energiakumppaninsa kanssa ensin kokonaiskuvan energiataseestaan: mitä energiaa käytetään, mihin sitä kuluu ja kuinka paljon menee hukkaan. Oleellista on analysoida ne kehityskohteet, joissa päästään aluksi nopeisiin ja selkeästi mitattaviin tuloksiin. Tuotantolaitoksella voidaan esimerkiksi vähentää ostoenergian määrää parantamalla lämmöntalteenottoa.
Pidemmän tähtäimen tavoitteita, kuten päästövähennyksiä, ei kuitenkaan saa unohtaa. Eri tavoitteisiin tähtäävien toimien pitää tukea toisiaan. Muutoksia pitää aina katsoa järjestelmätason muutoksina, eikä pelkkinä laitetason parannuksina.
Usein yrityksillä on omia energiakatselmuksia ja energiatehokkuussuunnitelmia, joita se voi hyödyntää energiapalvelukumppaninsa kanssa. Niiden avoin läpikäynti nopeuttaa usein hankkeita.
Energiapalvelu tuottaa säästöjä
Kun laitoksen energiatase on selvitetty ja alustavat parannusehdotukset ovat pöydällä, yritys tekee energiapalvelua tuottavan yrityksen kanssa esisopimuksen. Sen jälkeen palveluntarjoaja laatii yksityiskohtaisen hankesuunnitelman sekä kustannusarvion laitoksella tehtävistä konkreettisista muutoksista.
Tarkennettujen suunnitelmien perusteella hankitaan tarvittavat laitteet ja muutetaan laitoksen energiajärjestelmä. Niiden myötä edetään yhdessä sovittuihin ja selkeästi mitattaviin päämääriin.
Koska kysymyksessä on palvelu, asiakasyritys maksaa sen tuomista hyödyistä korvauksen. Vastineeksi se saa selkeää päästö- ja kustannussäästöä laitteiston käyttöönottopäivästä alkaen.
Energiajärjestelmän kehittäminen kumppanin huoleksi
Energiajärjestelmän muuttaminen polttoon perustuvasta sähköistykseen asettaa aivan uusia vaatimuksia sen hallintaan.
Sähkön hinta vaihtelee tällä hetkellä tunneittain ja ensi vuonna vartin välein. Energiajärjestelmällä voi saavuttaa paljon hyötyjä tuotantoa ja kulutusta optimoimalla. Sähkömarkkinalle voi myös osallistua tarjoamalla kulutusjoustoa.
Eri tekijöiden huomiointi ja optimointi kannattaa hankkia toimijalta, joka tarjoaa yritykselle tehokaan energiaoperoinnin palveluna. Yrityksen kannattaa investoida ennen kaikkea oman toimintansa kehittämiseen, eikä sitoa resurssejaan monimutkaisten energiajärjestelmien opetteluun, operointiin ja kehittämiseen.
Kun energiatehokkuutta lähdetään yrityksessä parantamaan, pitää hankkeeseen varata oikeat ja riittävät resurssit, etsiä oikea kumppani ja kääriä hihat.
Kun olen seurannut sähköistämis- ja energiaoptimointihankkeiden startteja, ne lähtevät yleensä liikkeelle tunnistetusta ongelmasta. Se voi olla esimerkiksi ostoenergian hinnan nousu, rahoittajien vaatimukset tai jopa oman energiatuotannon avainhenkilön eläköityminen. Energiakysymys nousee silloin yrityksen agendalle. Yksittäinen sysäys johtaa yrityksen tielle kohti taloudellisesti järkevämpää energiankäyttöä sekä päästövähennysten myötä ympäristöystävällisempää toimintatapaa.
- Perttu Lahtinen, Toimitusjohtaja, Auris Energiapalvelut