Lämmitys sähköistyy kovaa vauhtia, ja lämpöpumput ovat nousseet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi yhä useammalle kiinteistölle. Mutta mitä kaikkea lämpöpumppuihin perustuva lämmityspalvelu todella tarkoittaa ja milloin se on oikeasti järkevä valinta?
Tässä kirjoituksessa asiantuntijamme Timo Jokila sukeltaa syvälle aiheeseen. Käymme läpi, millaisille kiinteistöille lämmityksen palvelumalli sopii, mitä teknisiä ja taloudellisia asioita tulee huomioida ja miten riskitön energiapalvelu käytännössä toimii.
Palvelumallilla saat säästöjä heti
Kiinteistöt harkitsevat usein lämpöpumppuja, kun ne uusivat lämmitysratkaisujaan. Aiemmin enimmäkseen omakotitaloihin toteutetut ratkaisut ovat vuosien varrella kasvaneet ja tulleet varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi taloyhtiöille sekä teollisuus-, logistiikka- ja toimistokiinteistöihin. Lämpöpumput ovatkin energiapalvelumme ytimessä.
Lämpöpumppuihin perustuva lämmitys palveluna tuo useita etuja kiinteistön omistajalle. Ensiksi, energiatehokkuuden paraneminen parantaa kiinteistön taloutta. Palvelumalliin siirryttäessä kiinteistön omistaja saa säästöjä jo ensimmäisestä päivästä alkaen.
Toiseksi, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen kohentaa kiinteistön ympäristövastuullisuutta ja auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kolmanneksi, siirtyminen lämmöntuotannon palvelumalliin vapauttaa kiinteistön omistajan voimavaroja lämmitykseen liittyvistä ylläpito- ja korjausinvestoinneista.
Energiapalvelun kohdalla ei voida puhua investoinnista tai takaisinmaksuajasta, koska kiinteistönomistaja ei investoi tekniikkaan ja sen ylläpitoon. Kyseessä on kuukausiveloitteinen palvelumalli.
Vaihtoehtojen tarkka punninta
Lämpöpumppuihin perustuva energiapalvelu sopii kiinteistöihin, joiden energiatarve on yli 500 megawattituntia vuodessa. Taloyhtiöistä tämä koskee niitä, joissa on yli 50 huoneistoa.
Kun kiinteistön soveltuvuutta palvelun hyödyntämiseen arvioidaan, katsotaan ensin, onko ilmanvaihto koneellinen vai painovoimainen. Painovoimainen ilmanvaihto poissulkee käytännössä lämmön talteenoton poistoilmasta.
Painovoimainen ilmanvaihto on perustaltaan hyvin energiatehokas, eikä sitä kannata muuttaa koneelliseksi ilman talteenoton vuoksi. Kun talteenotto on poissuljettu, arvioimme, onko maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu järkevämpi ratkaisu.
Ilmavesilämpöpumppu on usein kustannustehokkain vaihtoehto uutta lämmitysjärjestelmää rakennettaessa. Sillä saadaan pienimmällä pääomalla suurin energiamäärä.
Talven kovimmat pakkaset ovat tämän tekniikan haaste. Tilannetta pitää kuitenkin katsoa aina ensisijaisesti energiapeiton, ei tehopeiton näkökulmasta. Näin tarkasteltuna rakennamme asiakkaallemme pitkällä aikavälillä kannattavimman palveluratkaisun.
Ilmavesilämpöpumpun kohdalla pitää arvioida sen energiapeittoa ja sitä, mikä rinnakkainen energialähde täydentää sitä kovimmilla pakkasilla. Tiheillä asuntoalueilla pitää huomioida myös ilmavesilämpöpumppujen voimakas ääni. Kiviselle sisäpihalle laitetta ei voi sijoittaa, sillä sen äänieristäminen maksaisi kohtuuttomasti.
Jos päädytään maalämpöön, pitää huomioida siihen liittyvät ilmavesilämpöpumppuja pidemmät sopimusajat, koska laitteisto ja sen käyttöönotto ovat huomattavasti kalliimpia kuin ilmavesilämpöpumppujen. Siksi puhummekin tyypillisesti 30 vuoden elinkaarisopimuksista. Pitkän sopimuksen aikana taloyhtiö voi halutessaan lunastaa laitteiston itselleen.
Maalämpöratkaisut ovat pitkällä tähtäimellä kestävämpiä ratkaisuja kuin ilmavesilämpöpumput. Syitä on kolme. Ilmavesilämpöpumppujen SCOP-arvo (seasonal coefficient of performance) eli lämmityskauden vuosilämpökerroin on huonompi kuin maalämpöpumppujen, ilmavesilämpöpumppu ei voi tuottaa talven piikkitehoja, eivätkä ne ole niin kestäviä kuin maalämpöratkaisut.
Varajärjestelmä tarvitaan aina
Suomessa kun ollaan, varaudumme kylmimpienkin kelien lämmöntarpeeseen, joita varten lämpöpumppuja ei ole järkevää mitoittaa. Niinpä lämpöpumppujen rinnalla on oltava aina toinen energialähde. Kaukolämpöä on syytä välttää varalämmön lähteenä. Sen tehomaksu määräytyy koko vuodeksi käytön maksimitehon mukaan, jolloin kokonaiskustannus kasvaa merkittävästi.
Maalämmön rinnalla on tyypillisesti sähkökattila, ja sähkö voi olla varalämmön lähteenä myös ilmavesilämpöpumppukohteissa. Varaenergiana voi olla myös bio- tai maakaasu kiinteistön olemassa olevan tekniikan ja alueen mukaan.
Kaasulla on edelleen tärkeä rooli lämpöpumppujen rinnalla. Jos taloyhtiöissä on valmis kaasuliittymä, on kaasu hyvä varaenergian lähde. Palvelumme tukee kaasun käyttöä silloin, kun se on jo olemassa.
Olemmepa toteuttaneet sellaisiakin kohteita, joissa ilmavesilämpöpumppujen rinnalla on sekä sähkö- että kaasuratkaisu. Tällöin kiinteistön lämmönlähdettä vaihdetaan aina sen mukaan, joka on taloudellisin. Energiamuotoa joutavasti vaihtamalla ja sähkön reservimarkkinoille osallistumalla kiinteistöt voivat tienata selvää rahaa.
Vähäriskinen ratkaisu
Kun kiinteistön omistaja päättää energiapalvelun käyttöönotosta, ratkaisun taloudellisuus, helppous ja toimivuus ovat usein päällimmäiset syyt edetä hankkeessa. Kun palvelutuottaja ottaa vastuun hankkeesta sen suunnittelusta ja toteutuksesta käyttöönottoon ja ylläpitoon asti, säästyy kiinteistön omistaja monelta pohdinnalta ja harmilta.
Taloyhtiössä lämmityspalvelu on perusteltu valinta siksi, että se ei vaadi investointia, johon tarvitaan lainaa. Monet taloyhtiön osakkaat eivät halua kontolleen lisälainaa. Suomessa on myös paljon taloyhtiöitä, joiden on vaikeaa saada lainaa, koska velkataakka on päässyt kasvamaan samalla, kun kiinteistön vakuusarvo on laskenut. Tällöin energiapalvelu on perusteltu valinta, kun lämmitysjärjestelmää lähdetään uudistamaan.
Kun taloyhtiössä päädytään energiapalveluun, teemme sopimuksen, jossa sitoudumme 5–7 kuukauden toimitusaikaan. Tänä aikana viemme projektia eteenpäin komponenttien tilaamisesta järjestelmän käyttöönottoon saakka.
Haluan vielä korostaa energiapalvelun matalaa riskiä. Energiapalvelun kulut ovat yhtiön käyttökustannuksia eivätkä rahoituskuluja. Turvaa tuo se, että palvelun kiinteät kustannukset on sidottu elinkustannusindeksiin ja muuttuvat kustannukset sähkön tai kaasun hintaan. Lisäksi annamme lämpöpumpuille tuottotakuun koko elinkaarisopimuksen ajan.
Kokemusta monipuolisista ratkaisuista
Lämmitysmuodon muuttaminen kaukolämmöstä lämpöpumpputekniikkaan on tullut muun muassa Helsingissä järkeväksi, kun kaukolämmön hinta verrattuna lämpöpumpuilla tuotettuun lämpöön on selvästi korkeampi. Siellä Isojen taloyhtiöiden on taloudellisesti kannattavaa tehdä maalämpöön perustuvia 30 vuoden lämpösopimuksia.
Ilmavesilämpöpumppuratkaisuja olemme toteuttaneet yli viisi vuotta taloyhtiöiden lisäksi muun muassa teollisuuskiinteistöihin, logistiikkatiloihin ja satamarakennuksiin. Eri tekniikoilla toteutettuja hankkeita on ollut useita kymmeniä. Toimitiloissa ilmavesilämpöpumput toimivat lämmityksen erinomaisesti myös tilojen jäähdytyksessä.
Moderni energiapalvelu on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa erinomainen vaihtoehto perinteiselle lämmitysratkaisulle keskikokoisille ja erilaisessa käytössä oleville kiinteistöille.
Meillä on kokemusta tarjota kustannustehokas energiapalvelu juuri sinun kiinteistöllesi!
Ota yhteyttä, niin kerron lisää. Olen Timo Jokila, lämmitys- ja energiapalveluiden pitkän linjan ammattilainen. Tunnen kiinteistöjen lämmitystarpeet vuosien kokemuksella ja etsin kanssasi juuri sinulle parhaimman ratkaisun. 040 702 1439, timo.jokila(at)aurisenergia.fi