Suomen sähköjärjestelmä perustuu yhä enemmän uusiutuvaan sähköntuotantoon. Tämä haastaa järjestelmän tasapainoa etenkin silloin, kun tuotannon vaihtelut ovat suuria tai ennakoimattomia. On elintärkeää varmistaa, että järjestelmässä on riittävästi joustoa myös silloin, kun uusiutuva tuotanto ei riitä.
Työ- ja elinkeinoministeriön fossiilittoman jouston työryhmän raportti on lausuntokierroksella ja pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.
”Lausuntojen merkitys on suuri, sillä nyt linjaamme, millä periaatteilla Suomi varmistaa sähköjärjestelmän jouston tulevaisuudessa, ilman turvautumista fossiilisiin polttoaineisiin”, Auriksen Chief Growth Officer Ville Karttunen sanoo.
Aihe on ajankohtainen myös julkisessa keskustelussa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 24.6. muistuttaa, että kyse ei ole vain sähköntuotannon tekniikasta, vaan koko energiamarkkinan valinnoista.
”Kyse on siitä, rakennammeko järjestelmän, joka perustuu kilpailuun vai tukiin sekä siitä, ketkä tuohon jouston takaavaan järjestelmään pääsevät mukaan.”
Auris Energia on antanut TEM:in työryhmän raporttiin oman lausuntonsa. Korostamme siinä, että järjestelmän kehittämisen lähtökohtana tulee olla markkinaehtoisuus, teknologianeutraalius sekä käytännön toteutettavuus.
- Joustoteho on niukka resurssi, ja markkinat paras tapa jakaa se
Säädettävä teho on sähköjärjestelmässä kriittinen, mutta vähenevä, resurssi. Tämän tehon markkinapaikka tulee rakentaa markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. Tämä takaa, että kaikki joustoon kykenevät teknologiat voivat osallistua kilpailuun tasapuolisesti. Lopputuloksena on tehokas ja edullinen kokonaisratkaisu. - Biokaasu on valmis ratkaisu fossiilittomaan joustoon
Biokaasu tarjoaa mahdollisuuden tuottaa suuria määriä joustoa nopeasti ja pitkiksi ajoiksi. Sen fossiilittomuus on todennettavissa alkuperätakuilla, mikä mahdollistaa biokaasun hyödyntämisen ilman erillisiä tukirakenteita ja osana olemassa olevia markkinamekanismeja. Tämä on konkreettinen ja käyttökelpoinen ratkaisu jo tänään. - Yhden megawatin minimiraja osallistumiselle parantaa kilpailua
Fingridin markkinapaikkojen mukainen minimitehoraja (1 MW) olisi luonteva valinta. Mitä alhaisempi raja tehoyksikön koolle tulee, sitä useampi toimija voi osallistua säätöön. Tämä lisää kilpailua ja alentaa kustannuksia. Samalla myös pienempien toimijoiden mukaantulosta tulee mahdollista, mikä lisää järjestelmän monipuolisuutta. - Olemassa oleva kapasiteetti on otettava mukaan
Säätömarkkinoilta aiemmin puuttunutta, mutta fyysisesti olemassa olevaa kapasiteettia, kuten suuria varavoimakoneita, tulee voida hyödyntää joustoon. Vaikka niihin ei tehtäisi investointeja kapasiteetin lisäykseen tai käyttöiän pidentämiseen, jo pelkkä markkinakäyttöön valmistautuminen vaatii panostuksia esimerkiksi automaatioon. Nämä resurssit eivät saa jäädä käyttämättä.
Yhteenvetona voimme siis todeta:
Fossiilittoman jouston rakentaminen ei edellytä raskasta tukimallia, vaan toimivaa ja avoimesti kilpailtua markkinarakennetta.
”Teknologianeutraali ja kustannustehokas malli hyödyntää koko saatavissa olevan joustopotentiaalin, nopeasti, ilman viivettä ja fossiilivapaasti”, Karttunen sanoo.