Biokaasun kysyntä kasvaa sekä teollisuudessa että liikenteessä. Teollisuus tähtää päästövähennyksiin korvaamalla fossiilista maakaasua biokaasulla. Liikenteessä puolestaan raskas liikenne on ottanut biokaasun hyvin vastaan, sillä sähkö ei ole vielä pitkään aikaan vakavasti otettava vaihtoehto pidemmillä matkoilla.
Tässä artikkelissa Auriksen biokaasun liiketoimintapäällikkö Jani Hautaluoma avaa biokaasumarkkinan tilaa ja kehityssuuntia Suomessa.
Kymmenkertainen tuotanto kahden vuoden päästä
Biometaani korvaa vahdilla maakaasua, ja sen osuus kaasuntuotannosta kasvaa nopeammin kuin biokaasun. Visiona on, että Suomessa tuotetaan neljä terawattituntia biokaasua vuonna 2030. Tämä määrä on pääasiassa biometaania. Samanlainen tuotannon kymmenkertaistamisen tavoite on laajalti EU:ssa.
Vuonna 2022 biokaasua tuotettiin 730 gigawattituntia ja biometaania 210 gigawattituntia. Biokaasu sisältää biometaania 50-70 prosenttia, ja loput siitä on pääasiassa hiilidioksidia. Biometaani on kemiallisesti täysin samanlaista kuin maakaasu.
Kaasu on raskaan liikenteen valinta
Liikenteessä kaasurekat ja kaasukuorma-autot käyttävät jatkossa sekä bioLNG:tä (eli nesteytettyä biokaasua) että paineistettua biokaasua. BioLNG:n käyttö kasvaa raskaassa liikenteessä nopeammin kuin sähkön parempien toimintamatkojen ja isompien rekkojen vuoksi. Paineistettua kaasua käyttävien rekkojen määrä kasvaa kustannustehokkaamman teknologian ansiosta ja siksi, että jakeluverkosto paineistetulle kaasulle on kattavampi.
Kaasukäyttöisten kuorma-autojen määrä kasvoi tammi-kesäkuussa 35 prosentilla verrattuna edelliseen puolivuotiskauteen. Kaasukäyttöisiä kuorma-autoja oli marraskuun alussa rekisterissä 746 ja sähköisiä 101.
Fossiilisesta dieselistä irti haluavat logistiikkayritykset eivät pysty tällä hetkellä korvaamaan vanhaa kalustoaan biokaasulla toimivaksi siihen tahtiin kuin haluaisivat, koska bioLNG:n jakeluverkosto ei laajene kysynnän tahtiin. Kaasutankkausverkoston laajentamiseen pääväylien varsille tarvitaan ennakkoluulottomia investointeja.
Teollisuuden biokaasulle piisaa raaka-ainevaihtoehtoja
Teollisuus on ollut merkittävä maakaasun käyttäjä. Kaasua tarvitaan jatkossakin, sillä kaikkia prosesseja ei voi sähköistää. Biokaasu mahdollistaa yrityksille vastuullisen siirtymän vähäpäästöisen polttoaineen käyttöön.
Kaasua käyttävää teollisuutta on paljon kiinteän kaasuverkon ulkopuolella. Näiden tuotantolaitosten yhteyteen tulee jatkossa todennäköisesti suuria bioLNG-säiliöitä. Toinen vaihtoehto on paikallinen biokaasun tuotanto, joka yhdistetään paikalliseen kaasuverkostoon ja näin myös teollisuuden saataville.
Biokaasutuotannon raaka-aineena on usein tuotantolaitoksen oma sivuvirta. Se mahdollistaa kustannustehokkaan kaasuntuotannon, joka voidaan integroida sujuvasti osaksi teollisuuslaitoksen prosesseja.
Lannassa on iso potentiaali
Teollisuuden ja kaupan sivuvirrat sekä kotitalouksien biojätteet ovat tällä hetkellä biokaasuntuotannon pääasialliset raaka-aineet. Jonkin verran käytetään myös yhdyskuntien jätevesilaitosten puhdistuslietteitä.
Maatalouden sivuvirtojen ja lannan merkitys kasvaa voimakkaasti. Niissä on eniten potentiaalia, kun Suomi kurottaa kohti vuoden 2030 neljän terawattitunnin tuotantotavoitetta.
Tavoite ei ole tuulesta temmattu, sillä esimerkiksi Tanskassa biokaasun tuotanto on seitsemän terawattituntia vuodessa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää, että Suomessa parannetaan radikaalisti biokaasutuotannon investointitukia. Myös polttoaineiden jakeluvelvoitteiseen liittyviä määräyksiä pitää muuttaa vastuullista, vähäpäästöistä ja ympäristöystävällistä biokaasutuotantoa suosiviksi.
Isot hankkeet vastaavat kasvavaan kysyntään
Biokaasun kasvavaan kysyntään vastaavat meneillään olevat isot biokaasulaitoshankkeet kuten Auriksen laitoksen kapasiteetin kaksinkertaistaminen Mäntsälässä sekä Suomen Lantakaasun laitoshankkeet Kiuruvedellä ja Nurmossa. Rakenteilla on myös runsaasti pienempiä laitoksia, joissa kaasun jakelulle etsitään eri tapoja saada kaasu isoille markkinoille.
Maatilat voivat toimittaa kaasuaan myös kaasuverkostoon liitetyille biokaasulaitoksille, jolloin kaasu jaetaan suoraan verkostoon. Siellä missä maatiloja on runsaasti, tällainen toiminta on suositeltavaa. Auris suunnittelee syöttöä Mäntsälän paikalliseen kaasuverkkoon ja pilotoi palvelua jo vuoden 2025 aikana.
Suomen kaasuverkosto kattaa Etelä- ja Itä-Suomen Imatralta Mäntsälään ja edelleen Ikaalisiin. Sivuputkia on muun muassa Helsinkiin, Kotkaan, Haminaan, Porvooseen, Lahteen ja Inkooseen. Porissa, Torniossa ja Haminassa on LNG-terminaali. Inkoossa on LNG-terminaalilaiva sekä Viron Paldiskista tuleva Balticconnector-kaasuputki.
Terminaalit voivat olla jatkossa yksi biokaasun jakelureitti. Esimerkiksi Haminan terminaalissa voidaan jo nyt nesteyttää biokaasua bioLNG:ksi.
Varmistettu vastuullinen tuotanto
Biokaasun sertifiointi on tärkeää, kun sitä halutaan käyttää päästökaupassa. Auris Energian Mäntsälän laitoksen tuottama biometaani on kansallisen kestävyysjärjestelmän piirissä, eli Energiavirasto on hyväksynyt kaasun kestäväksi biometaaniksi. Asiakkaamme voivat käyttää tuottamaamme kaasua joko jakeluvelvoitteen osana tai päästökaupassa. Mäntsälän laitoksemme alkuperätakuulla ja kestävyystodistuksella varustettu biokaasu syötetään kaasuverkkoon.
Eurooppalaista biokaasua, jolla on vastaavanlainen kansallinen alkuperätakuu ja kestävyystodistus, saadaan Balticconnector-putken kautta Suomeen. Tämä linkki helpottaa osaltaan vastuullisen biokaasun kysyntäpaineita markkinoilla. Tulee kaasu mistä tahansa, tärkeintä on, että biokaasun käytön kasvaessa päästöt vähenevät ja ilmastokuorma pienenee.
Aitoa kiertotaloutta
Biokaasun ympäristöystävällisyys tulee materiaalikierron kautta, kun biojätteet ja biopohjaiset sivuvirat käytetään hyödyksi. Kun maatalouden sivuvirrat ja lanta ovat jatkossa tärkein biokaasun raaka-aine, saadaan kaasuntuotannon sivuvirtana lietettä, joka on mainiota lannoitetta maatiloille. Biokaasun tuotanto on siis kierotaloutta aidoimmillaan.
Tilannetta voi katsoa yhtenä katkeamattomana palveluketjuna. Biokaasulaitos tarjoaa biojätteiden vastuullista jätteenkäsittelypalvelua teollisuuden, kaupan, maatalouden ja yhdyskuntien biojätteen kierrätykseen. Jätteestä saadaan hyöty irti, kun siitä tuotetaan kaasua.
Kaasuntuotannosta jäljelle jäänyt biomassa menee kaasuntuotannon jälkeen hygienisointiin, jossa siitä poistetaan haitalliset aineet. Biomassa on tässä vaiheessa typpi- ja fosforirikasta biolannoitetta, joka korvaa maatalouden käyttämät kemiallisia lannoitteet. Tilat, jotka ovat toimittaneet raaka-ainetta biokaasun tuotantoon, saavat paluukuljetuksena lannoitetta. Teollisuus, josta biokaasulaitos on saanut sivuvirtoja, saa biokaasusta oivaa energiaa korvaamaan fossiilista kaasua.
Biopohjaiset lannoitteet parantavat huoltovarmuutta
Biolannoitteiden roolin nostaminen on erityisen tärkeää, kun Suomella on tarve irtautua sekä venäläisistä lannoitteista ja venäläisestä ammoniakista tuotetuista lannoitteista. Maataloudella on nyt oivallinen tilaisuus tuunata tuotantotapaansa niin, että se hyödyntää vastuullisesti tuotettuja, kotimaisia, ei Venäjän sotataloutta tukevia ja vähäpäästöisiä lannoitteita.
Biokaasu ja biokaasun tuotannosta syntyvät lannoitteet tukevat vahvasti sekä energiantuotannon että elintarviketuotannon huoltovarmuutta.
- Jani Hautaluoma, Auris Energian biokaasun liiketoimintapäällikkö, jani.hautaluoma@aurisenergia.fi