Mitä tapahtuu sille hiilidioksidille, jota biokaasulaitoksilla syntyy joka päivä?

Kun biomassasta tuotetaan biometaania, raakakaasusta erotetaan prosessissa suuria määriä hiilidioksidia. Pitkään se on yksinkertaisesti päästetty ilmaan. Se on ollut välttämätön prosessin osa, jolla ei ole ollut arvoa.

Auris Energian liiketoimintapäällikkö Håkan Jonsson näkee tässä uuden mahdollisuuden. ”Sama molekyyli, joka on vuosikymmeniä päästetty taivaalle, on muuttumassa teolliseksi raaka-aineeksi”, hän sanoo.

Bioperäinen hiilidioksidi ei ole sama asia kuin fossiilinen

Biokaasun tuotannossa syntyvä hiilidioksidi on bioperäistä, eli kasveihin luonnollisen hiilenkierron aikana sitoutunutta. Se ei ole fossiilista eikä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, toisin kuin teollisuuden perinteiset päästöt. Juuri siksi teollisuus on alkanut katsoa tätä hiilidioksidia eri silmin.

Käyttökohteita on useita. Elintarvike- ja juomateollisuus tarvitsee hiilidioksidia prosesseissaan. Kasvihuoneet syöttävät sitä kasveille hyvän kasvun aikaansaamiseksi. Rakennusteollisuus sitoo sen betoniin pysyvästi. Lisäksi uudet e-polttoainearvoketjut tarvitsevat isoja määriä hiilidioksidia.

Kiertotalous muuttaa muotoaan

Kymmenen vuotta sitten kiertotalous oli arvolatautunut käsite. Yritykset rakensivat kiertotalousohjelmia, järjestivät työpajoja ja julkaisivat raportteja. Sitten into hiipui.

Håkan Jonsson on seurannut energia-alaa pitkään ja tietää, että ratkaisut läpäisevät markkinan vain, jos talouslogiikka on kunnossa. Hän uskoo kiertotalouden nousevan jälleen, mutta eri syistä kuin aiemmin.

”Nyt sen takana on kovat taloudelliset ajurit: hinta, toimitusvarmuus, riippuvuuksien katkaiseminen. Se puhuttelee johtoa näinä taloudellisesti epävarmoina aikoina. Kiertotalous toimii lopulta ennen kaikkea liiketoimintamallina, ja tämä on tärkeää ymmärtää.”

Paikallinen hiilidioksidi tarkoittaa vakaata hintaa ja lyhyttä toimitusketjua. Se tarkoittaa vähemmän riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista. Ja geopoliittisessa tilanteessa, jossa toimitusketjujen haavoittuvuus on noussut jokaisen yrityksen agendalle, se tarkoittaa myös huoltovarmuutta.

Elintarvike- ja kasvihuonesektorille hiilidioksidin alkuperä on jo ajankohtainen

Elintarvike- ja juomateollisuudelle hiilidioksidi ei ole uusi asia. Sitä on käytetty juomien hiilihapotukseen, pakkaussuojakaasuihin ja prosesseihin jo vuosikymmeniä.

Kasvihuoneissa sitä syötetään kasveille, sillä hiilidioksidi parantaa suoraan kasvuolosuhteita ja satoa. Lähes kaikki tuo hiilidioksidi on kuitenkin tullut fossiilisista lähteistä.

Jonssonin mukaan kysymys siitä, mistä hiilidioksidi tulee, nousee yhä useammin esiin.

”Yritykset katsovat aiempaa tarkemmin koko arvoketjunsa päästöjä. Kun raaka-aineen alkuperällä on väliä, bioperäinen hiilidioksidi alkaa näyttää aivan erilaiselta kuin fossiilinen vaihtoehto. Käytännössä paine tulee jo nyt asiakkailta, sillä suuret ostajat edellyttävät toimittajiltaan yhä useammin tietoja koko arvoketjun päästöistä.”

Toinen muutosajuri on taloudellinen. Bioperäinen hiilidioksidi raaka-aineena voi vaikuttaa siihen, miten yritys luokitellaan vihreän rahoituksen näkökulmasta – ja sitä kautta siihen, millä ehdoilla investointeja rahoitetaan.

”Se on kysymys, joka nousee yhä useammin esiin myös rahoitusneuvotteluissa.”

Mäntsälästä mallia tuleville laitoksille

Auris Energia käynnistää Mäntsälän biokaasulaitoksellaan hankkeen, jossa laitoksen tuottama noin 3 500 tonnia bioperäistä hiilidioksidia otetaan talteen, puhdistetaan ja toimitetaan teolliseen käyttöön. Ensimmäinen sopimus on tehty Carbonaiden kanssa, joka sitoo hiilidioksidin asiakkaidensa betonituotteisiin. Toimitukset alkavat vuonna 2027.

Mäntsälä ei ole yksittäinen kokeilu. Säkylään suunnitteilla olevassa 50 miljoonan euron biokaasuhankkeessa syntyvä bioperäinen hiilidioksidimäärä on 4-5 kertaa isompi kuin Mäntsälässä.

Auris on hakenut Säkylän hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön tukea nimenomaan hiilidioksidin talteenottoon. Tarjolla olevat tukimuodot ovat merkki siitä, että myös julkinen sektori on herännyt tähän kehitykseen.

”Käyttökohteiden kirjo laajenee. Elintarvikelaatuinen hiilidioksidi vaatii korkeaa puhdistusastetta, mutta teknologia on olemassa ja kysyntä kasvaa.”

Markkina rakentuu nyt

Suomella on tässä kehityksessä hyvät lähtökohdat. Sähkön hinta on Euroopan edullisimpien joukossa, uusiutuvan energian tuotanto on vahvaa ja biokaasulaitosten verkosto kasvaa.

”Olen nähnyt monta kertaa hetken, jolloin jokin asia siirtyy ’mielenkiintoinen ajatus’ -kategoriasta ’tämä tapahtuu nyt’ -kategoriaan. Bioperäinen hiilidioksidi on siinä siirtymässä juuri nyt.”

Jos yrityksesi käyttää hiilidioksidia prosesseissaan, raaka-aineen alkuperä tulee merkitsemään yhä enemmän.

”Mäntsälä käynnistyy. Seuraavat kohteet ovat suunnitteilla. Markkina rakentuu juuri nyt – ja silloin kannattaa olla mukana rakentamassa, ei odottamassa.”

Jos aihe tuntuu relevantilta oman liiketoimintasi kannalta, Håkan on oikea ihminen, jonka kanssa jutella. Löydät hänet LinkedInistä (https://www.linkedin.com/in/jonssonhakan/) tai tavoitat sähköpostilla: hakan.jonsson@aurisenergia.fi