Myyntijohtajamme Sami Kallio kertoo artikkelissaan, miten prosessiteollisuuden tehtaan höyryntuotanto toimii nyt hybridimallilla, jossa kaasu ja sähkö vuorottelevat markkinatilanteen mukaan. Samalla hän tarkastelee, millaisia säästöjä palvelumalli ja energiantuotannon jatkuva optimointi voivat tuoda.
Yrityksen tehdas tuotti höyryä prosesseihinsa kaasulla. Vanha järjestelmä toimi ja käyttöikää oli jäljellä, mutta yhtälö oli vaikea: ohuet marginaalit, energian hintaheilahtelut ja kilpailutilanne, jossa kustannusten nousua ei saa siirrettyä tuotteen hintaan. Siksi säästöjä oli haettava omasta energiantuotannosta ja sen ohjauksesta.
Noin puoli vuotta sitten Auris Energia otti tehtaassa käyttöön kaasujärjestelmän rinnalla sähkökattilalaitoksen, jonka avulla höyryntuotannosta tuli hybridimalli. Optimoimme tuotantoa sähkön ja kaasun hinnan, reservimarkkinatilanteen sekä asiakkaan prosessin todellisen höyryntarpeen perusteella, tarvittaessa vartin tarkkuudella.
Auris Energia vastaa kokonaisuuden investoinnista, suunnittelusta, hankinnasta, valvonnasta, optimoinnista ja kunnossapidosta. Asiakas saa höyryä palveluna ilman omaa investointia uuteen sähkökattilaan.
”Olemme yhdessä asiakkaan kanssa tunnistaneet mahdollisuuden noin 1,5 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin. Nyt hybridihöyryntuotantoa on ajettu noin puolen vuoden ajan, ja olemme selvästi matkalla kohti tätä ennakkoon arvioitua säästötasoa”, Auris Energian myyntijohtaja Sami Kallio sanoo.
Asiakas ei ole investoinut uuteen tuotantomalliin yhtään euroa omasta kassastaan.
”Asiakas voi kohdistaa oman pääomansa omaan liiketoimintaansa. Me hoidamme energian tuotannon ja optimoinnin. Näin asiakas saa parhaan tuoton omalle investointikyvylleen”, Kallio sanoo.
Mistä säästöpotentiaali syntyy?
Kallion mukaan tämä on kohta, jossa moni keskustelu menee harhaan. Säästö ei synny pelkästään siitä, mitä energialähdettä käytetään, vaan siitä, miten koko höyryntuotantoa ohjataan eri tilanteissa.
Kun sähköllä tuotettu höyry on kaasua kustannustehokkaampaa, tuotantoa voidaan ajaa sähkökattilalla. Kun kaasulla tuotanto on markkinatilanteessa järkevämpää, hyödynnetään olemassa olevaa kaasujärjestelmää.
Lisäksi järjestelmän joustavuutta voidaan hyödyntää reservimarkkinoilla silloin, kun se sopii asiakkaan prosessin tarpeisiin ja markkinatilanteeseen. Päätös tehdään tarvittaessa vartin tarkkuudella.
Optimointi perustuu ennustusmalliin, jossa huomioidaan aiempi käyttötieto, asiakkaan prosessin höyryntarve, sähkön ja kaasun hintakehitys sekä reservimarkkinoiden tilanne.
Käytännössä ratkaisu yhdistää olemassa olevan kaasutuotannon, uuden sähkökattilan ja markkinaohjauksen yhdeksi jatkuvasti optimoitavaksi kokonaisuudeksi.
”Säästö ei synny yhdestä laitteesta, vaan siitä, että koko energiajärjestelmää johdetaan jatkuvasti. Höyryntuotannon pitää joustaa markkinan mukaan, mutta asiakkaan tuotanto ja prosessin tarpeet menevät aina edelle”, Kallio sanoo.
Energiaintensiivisessä teollisuudessa vastaavan kokoluokan säästöpotentiaali voi tarkoittaa 30–40 prosentin kustannusvaikutusta energiantuotannon kokonaiskustannuksiin.
Voiko energiapalvelu olla luotettava?
Palvelumalli tarkoittaa, että yritys antaa osan kriittisestä energiantuotannosta kumppanin vastuulle. Tämä on perusteltu pohdinta, jota Kallio ei kierrä.
Auris on toiminut 1800-luvun lopulta lähtien, on huoltovarmuusyritys ja sen tase on vahva. Yhtiöllä on vuosikymmenten kokemus teollisuusasiakkaiden energiatoimituksista myös poikkeustilanteissa, kuten Ukrainan sodan alkaessa ja Balticconnector-häiriön aikana.
Hybridiratkaisun perusajatus on toimitusvarmuuden kannalta selkeä: jos toinen energialähde häiriintyy tai muuttuu kalliiksi, toinen voi kantaa tuotantoa.
”Olemme miettineet ratkaisut erilaisiin markkina- ja toimitusvarmuusskenaarioihin”, Kallio sanoo.
Silti Kallio on rehellinen siitä, miksi vastaavat mallit eivät ole vielä yleistyneet nopeammin. Lukuja ei aina ole laskettu auki riittävän kokonaisvaltaisesti. Omaan järjestelmään on usein jo investoitu suuria summia, joiden pelätään menevän hukkaan.
Lisäksi energia-asiat eivät ole asiakkaan ydinliiketoimintaa, joten niitä kehitetään usein muiden töiden ohessa.
”Yksi iso asia on myös psykologinen: luotanko palvelumalliin, onko tämä mahdollista ja pystyykö toimittaja varmasti toimittamaan sovitut asiat kaikissa tilanteissa. Tämänkin myyntiprojektin hyväksyntään asiakkaalla meni noin vuosi, vaikka säästöpotentiaali oli vahva alusta saakka”, Kallio sanoo.
Mitä laskelmista yleensä puuttuu?
Kallion mukaan oma investointi näyttää Excelissä usein halvemmalta, jos tarkastelu rajataan vain hankintahintaan. Kokonaislaskelmasta puuttuvat kuitenkin usein samat rivit: sidottu pääoma, käyttövastuu, osaamisriski, käyttöaste, huolto, seisokit ja teknologiariski.
Kun nämä rivit lisätään laskelmaan, palvelumalli voi muuttua asiakkaan näkökulmasta huomattavasti kilpailukykyisemmäksi.
Lopulta kyse on yhdestä valinnasta. Käyttääkö yritys osaamisensa ja pääomansa energiajärjestelmän pyörittämiseen vai oman ydinliiketoimintansa kehittämiseen? Operatiivinen erinomaisuus syntyy siitä, että yritys keskittyy siihen, mitä se osaa paremmin kuin kukaan muu.
”Tehtaan johdolle iso energiainvestointi on kertaluontoinen päätös. Meille energiajärjestelmän optimointi ja operointi on jokapäiväistä tekemistä”, Kallio sanoo.
Tämä hanke ja asiakkuus eivät ole enää pelkkiä suunnitelmia tai laskelmia. Hybridimalli on ollut käytössä noin kuuden kuukauden ajan, ja ensimmäisten käyttökokemusten perusteella säästökehitys vastaa hyvin ennakkoon tehtyjä arvioita.
Lopullinen vuositaso määräytyy sähkön ja kaasun hintakehityksen, reservimarkkinatilanteiden ja asiakkaan tuotantotarpeiden mukaan, mutta suunta on selvä. Ensimmäiset käyttökokemukset ovat olleet rohkaisevia ja tukevat ennakkoon tehtyjä laskelmia. Energiapalvelumalli on lunastamassa sille asetetut odotukset.