Energiakeskustelu kiteytyy varsinkin epävarmoina aikoina usein yhteen asiaan: paljonko energia maksaa juuri nyt. Hinta on näkyvä luku, joka muuttuu jatkuvasti, ja siitä on helppo huolestua. Mutta yrityksen suurin energiariski on harvoin se, joka näkyy laskussa.
Auris Energian varatoimitusjohtaja Perttu Lahtisen mukaan suomalaisten yritysten suurin vaaran paikka on se, että ne lukittautuvat vääränlaiseen järjestelmään.
Käytännössä tällainen järjestelmä ei jousta ja on sidottu vain yhteen energialähteeseen ja teknologiaan. Se on pitkällä aikavälillä kallis ratkaisu.
Suomessa energiamarkkinan suuntaviivat ovat tällä hetkellä melko selkeät. Markkina tukeutuu uusiutuviin energialähteisiin, polttamisesta pyritään monissa kohteissa pois ja sähköistyminen etenee.
Tämä tarkoittaa, että yhteen polttoaineeseen tai teknologiaan sidottu järjestelmä on entistä haavoittuvampi. Lahtinen huomauttaa, vanhaan, vakaaseen energiamarkkinaan on tuskin paluuta.
Markkinamuutokset ovat täällä jatkossakin.
Tulevaisuusinvestoinnit kannattaa tehdä ajoissa
Yksi yleinen virhe energiapäätöksissä on Lahtisen mukaan se, että yritys olettaa nykyisen tilanteen jatkuvan. Vanha järjestelmä toimii kohtuullisesti. Energian hinta on riittävän alhaalla. Asiakkaat eivät painosta. Mistään ei näytä tulevan suoraa painetta, joten investointi tulevaan voi odottaa.
Sitten jokin muuttuu. Tulee geopoliittinen kriisi, sääntelypaketti tai markkinahäiriö, ja päätös on tehtävä nopeasti, kun vaihtoehtoja on vähemmän kuin rauhallisempana aikana olisi ollut.
”Siirtymä uuteen kannattaisi nimenomaan tehdä ennakoiden. Kun esimerkiksi seuraava pitkäaikainen kriisi tulee päälle, yritys voi joutua maksamaan kovaa hintaa päätöksestä, jota ei tehty oikeaan aikaan”, Lahtinen sanoo.
Sama harha näkyy hintojen tulkinnassa. Jos esimerkiksi öljy on juuri nyt edullista, voi tämä olla pohja myös investointipäätöksissä, jolloin syntyy huomaamatta oletus, että hinta pysyy myös jatkossa samana. Tämä on inhimillistä, mutta strategisesti vaarallista.
”Silloin kannattaa kysyä itseltään, uskonko aidosti polttoaineiden pysyvän vastaavan hintaisena, vai onko niissä kenties nousupaineita”, Lahtinen sanoo.
Lykkäys ei kuitenkaan ole ainoa tapa tehdä väärä päätös. Lahtinen huomauttaa, että myös päinvastainen lähestymistapa kantaa oman riskinsä. Kun epävarmuus on suuri, sen kanssa eläminen tuntuu epämukavalta, ja yritys voi pyrkiä nopeaan päätökseen ennen aikojaan vain saadakseen tilanteen haltuun.
Hallinnan tunne voi kuitenkin olla harhaa. Jos yritys tekee ison sitoumuksen kiireessä ilman analyysiä eri vaihtoehdoista, voi se samalla purkaa jotain, jolla olisi seuraavassa muutoksessa arvoa.
Hyvä päätös jättää vaihtoehtoja auki
Lahtisen mielestä tämä kaikki johtaa yhteen ohjenuoraan: ”Hyvä energiaratkaisu ei ole vain tehokas. Sen pitää olla myös muutettavissa.”
Oikea päätös ei välttämättä maksimoi tämän päivän säästöjä vaan jättää huomiselle eniten pelivaraa.
Käytännössä se tarkoittaa järjestelmää, jossa voidaan käyttää useampaa energianlähdettä. Korkeiden hintojen aikana yrityksellä on vaikkapa biokaasu reservissä, jolla kustannuksia voi leikata.
Sähkön nykyistä jyrkemmät hintavaihtelut ovat tulevaisuutta. Niihin voi reagoida vain järjestelmällä, joka on riittävän joustava.
Lahtinen heittää ilmoille vielä yhden kysymyksen, joka kannattaa esittää ennen jokaista isoa energiapäätöstä.
”Viime kädessä kyse on siitä, käyttääkö yritys omat resurssinsa energiajärjestelmän vai ydinliiketoiminnan kehittämiseen”, Lahtinen sanoo.
Kysymys ei ole tekninen. Se on strateginen. Vastauksesta riippuu, kuka kantaa teknologiariskin, hintariskin ja sääntelyriskin – ja kuinka paljon yritykselle jää liikkumavaraa, kun markkina seuraavan kerran muuttuu.